Parhaat vinkit kellon valintaan
Rannekellon ostajan opas
Kun lähdet etsimään itsellesi sopivaa rannekelloa, saatat törmätä uusiin termeihin, jotka herättävät kysymyksiä. Tässä oppaassa käymme läpi rannekellojen valintaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja vastaamme asiakkaidemme yleisimpiin kysymyksiin.
Tämä opas on sinulle, jos haluat ymmärtää paremmin rannekellojen kiehtovaa maailmaa, niiden ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia.
Rannekellojen tyylejä
Oikea kello oikeaan tilanteeseen
Rannekelloja on vuosien saatossa suunniteltu erilaisten pukukoodien tai ammattiryhmien tarpeisiin, jotka määrittävät kellon tyyliä tai toiminnallisuutta. Käydään lävitse yleisimpiä kategorioita.
Sukeltajankellot
Sukeltajankellot, jotka ovat suunniteltu alun perin vedenalaiseen käyttöön, yhdistävät kestävyyden ja tyylikkyyden. Aidot sukeltajankellot täyttävät ISO 6425 -laatustandardin vaatimukset, mikä takaa niiden luotettavuuden ääriolosuhteissa.
Tyypillisiä ominaisuuksia ovat yksisuuntainen ajanottokehä, selkeästi luettavat luminoidut osoittimet, sekä erinomainen suojaus iskuja ja korroosiota vastaan. Nykyisin sukeltajankellot ovat suosittuja paitsi teknisen suorituskykynsä myös tyylikkään muotoilunsa ansiosta.
Pukukellot
Pukukello on suunniteltu täydentämään virallista pukeutumista ja noudattamaan pukeutumisetikettiä formaalissa tilaisuudessa. Pukukellon rungon tulee riittävän ohut, jotta se sujahtaa kauluspaidan kalvosimen alle vaivatta.
Pukukello on hienostunut ja hillitty, ja sen toiminnot rajoittuvat vain välttämättömiin: usein kellossa on kaksi tai kolme viisaria ja päivyri, joskus myös hienovaraisia lisätoimintoja kuten kuun vaiheiden ilmaisin. Yleensä pukukellon ranneke on tummaa nahkaa.
Kronografit
Kronografi on kellotyyppi, joka sisältää ajanottotoimintoja, suunniteltu erityisesti moottoriurheilun ja ilmailun tarpeisiin. Nämä kellot mahdollistavat esimerkiksi kierrosaikojen ja keskinopeuksien mittaamisen. Kronografien muotoilu heijastaa usein dynaamisuutta ja toiminnallisuutta, mikä tekee niistä näyttäviä lisävarusteita. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat kuoren sivuilla olevat ajanoton hallintapainikkeet sekä kellotaulun pikkutaulut, jotka on omistettu eri ajanottofunktioille.
Tutustu kronografeihin verkkokaupassamme
Ilmailukellot
Ilmailukellot, eli "Fliegerit", on suunniteltu alkujaan sotilaspilottien tarpeisiin, painottaen erityisesti ajan helppoa luettavuutta. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat suurikokoiset, kontrastirikkaat kellotaulut ja luminoidut osoittimet. Tunnusmerkkeinä nähdään usein suuri käännetty kolmio kello kahdentoista kohdalla tai selkeät arabialaiset numerot.
Nykyaikaiset ilmailukellot yhdistävät historialliset elementit moderniin muotoiluun ja tarjoavat lisätoimintoja, kuten kronografin tai GMT:n, palvellen nykypäivän lentäjien ja matkustajien tarpeita. Suunnittelussa korostuu helppokäyttöisyys, esimerkiksi suuren vetonupin ansiosta, mikä tekee kellon käytöstä vaivatonta jopa hansikkaat kädessä.
Kenttäkello
"Field watch" eli kenttäkello kehitettiin alun perin armeijan käyttöön, ja sen päätehtävä on näyttää aika mahdollisimman luotettavasti. Kenttäkello on suunniteltu olemaan vesitiivis, iskunkestävä ja pölynkestävä. Sen ulkonäkö on yksinkertainen ja käytännöllinen, tyypillisesti kellolla on maltillinen koko ja ohut muotoilu minimaalisilla komponenteilla, mikä vähentää vikaantumisriskiä.
Monet pitävät kenttäkellon keskeisenä ominaisuutena niin sanottua hacking-toimintoa, joka pysäyttää kellon käynnin ajan asettamisen ajaksi. Tämä mahdollistaa kellonajan täsmällisen synkronoinnin, mikä on ollut kriittistä armeijan käytössä operaatioiden yhteensovittamiseksi.
Minkä kokoinen kello?
Kuoren halkaisija
Kun puhutaan rannekellon koosta, yleisin mittari on "kuoren halkaisija", joka ilmoitetaan millimetreinä. Tämä luku kuvaa kellon rungon leveyttä ilman ulkonevia osia, kuten nuppia tai painikkeita.
Pelkät millimetrit eivät kuitenkaan kerro kaikkea siitä, kuinka hyvin kello istuu ranteeseen. Kellot ja ranteet ovat eri kokoisia ja muotoisia, mikä vaikuttaa istuvuuteen. Kellon sovittaminen ranteeseen on tärkeää, mutta ensivaikutelma ei aina kerro koko totuutta; kello voi aluksi tuntua liian suurelta tai näyttää pieneltä, mutta kuten usein on, kaikkeen tottuu.
Kuoren halkaisijan valinta on siis pääosin tyylivalinta. On tärkeää miettiä, haluaako ranteeseensa näyttävämmän vai hienovaraisemman kellon.
| Halkaisija | Naisten kello | Miesten kello |
|---|---|---|
| - 25mm | XS | - |
| 26 - 28mm | S | - |
| 28 - 35mm | M | XS |
| 36mm | L | S |
| 36-40mm | XL | M |
| 40-43mm | XXL | L |
| 43mm+ | - | XL |
Kellojen rannekkeet
.
Nahkaranneke
Nahkarannekkeet ovat erittäin suosittuja niiden monikäyttöisyyden ja tyylikkyyden ansiosta. Niiden pituutta on helppo säätää, sillä solki voidaan pujottaa haluttuun kohtaan rannekkeessa, mikä tekee säädöstä nopeaa ja vaivatonta ilman erillisiä työkaluja. Nahka on myös kevyt materiaali, joka tuntuu mukavalta ja lämpimältä iholla, lisäten käyttömukavuutta.
Nahkarannekkeen voi vaihtaa helposti, mikä mahdollistaa kellon ilmeen nopean uudistamisen. Tämä tekee nahkarannekkeesta erinomaisen valinnan niille, jotka haluavat muokata kellonsa tyyliä tilanteen mukaan.
Toisaalta nahkarannekkeet voivat kulua nopeammin kuin metallirannekkeet ja eivät aina tarjoa samaa kestävyyttä ja suorituskykyä. Ne voivat olla myös herkempiä kosteudelle ja hikoilulle verrattuna kumi- tai silikonirannekkeisiin, jotka yhdistävät nahkarannekkeen mukavuuden korkeaan suorituskykyyn. Tyypillisesti nahkaranneke täytyy uusia muutaman vuoden välein.
Tutustu verkkokauppamme kattavaan rannekevalikoimaan
Metalli- ja teräsrannekkeet
Ruostumattomasta teräksestä valmistetut rannekkeet ovat monen suosiossa niiden kestävyyden ja tyylikkyyden vuoksi. Teräs jakaa kellon painon tasaisesti ympäri rannetta, ja sen kestävyys vedelle ja kulutukselle tekee siitä luotettavan valinnan.
Teräsrannekkeiden pituutta voidaan säätää poistamalla rannekkeesta palasia ranteen ympärysmittaa vastaavasti. Pituudensäätö vaatii tyypillisesti asianmukaisia työkaluja. Suosittelemme käyttämään ammattimaisen kellosepän palveluita lyhennyksessä, jotta vältetään mahdolliset esteettiset vauriot rannekkeelle tai kellolle.
Mekaaniset kellokoneistot
Automaatit ja manuaalit
Mekaaniset kellot jaetaan yleensä kahteen päätyyppiin. Automaattikellot keräävät käyntivaraansa jatkuvasti käyttäjän käden liikkeistä, koneiston roottorin pyörähdellessä virittäen kellon jousta automaattisesti. Manuaalikellot puolestaan viritetään käsin tyypillisesti kellon nuppia pyörittämällä muutaman päivän välein.
Mekaaniset kellot edustavat kellojen valmistuksen perinteisintä muotoa. Nimensä mukaisesti, nämä laitteet ovat täysin mekaanisia, vailla elektroniikkaa ja ne toimivat herkkien ja monimutkaisten mekanismien avulla, jotka liikuttavat viisareita taidokkaasti ja tarkasti. Kellojen sydämessä tikittää sarja mikroskooppisen pieniä osia, joiden saumaton yhteistyö luo ajan mittaukselle fyysisen muodon.
Mekaanisen kellon viehätys perustuu osittain niiden vaatimaan käsityöhön. Jokainen koneisto vaatii huolellista viimeistelyä ja kokoonpanoa kellosepältä. Mekaaniset kellot vaativat säännöllistä ja asiantuntevaa huoltoa, tyypillisesti 5-10 vuoden välein – mutta asianmukaisella ylläpidolla ne voivat siirtyä arvokkaina perintöesineinä sukupolvelta toiselle.
Vaikka mekaaniset kellot eivät yllä digitaalisten tai kvartsikellojen tarkkuuteen ja ovat mahdollisesti herkempiä häiriöille, niiden esteettinen ja historiallinen arvo, sekä niiden käsityön vaatima taito tekevät niistä paljon enemmän kuin pelkkiä ajan näyttäjiä. Ne ovat kiehtova yhdistelmä taidetta, tiedettä ja mikroskooppista insinöörityötä, joka lumoaa ja kutsuu arvostamaan kellokulttuurin syvällisempää merkitystä.
Mekaaniset kellot tarjoavat tyypillisesti noin 30-80 tunnin käyntivaran täydestä vedosta. Käyntitarkkuus vaihtelee yleensä -10/+10 sekuntia vuorokaudessa. Korkeamman laatuluokan mekaaniset kellot, kuten esimerkiksi ne, jotka täyttävät Sveitsin kronometristandardit (COSC), voivat saavuttaa tarkkuuden -4/+6 sekuntia päivässä - tai jopa vielä paremman.
Sähkövirralla käyvä kello
Quartz / Kvartsi
Paristokäyttöiset kvartsikoneistot ovat käytännöllisiä ja kustannustehokkaita. Nämä kellot käyttävät sähköllä aktivoidun kvartsikiteen värähtelyä ajan mittaukseen, jossa askelmoottori muuntaa kvartsikiteen värähdykset viisareiden liikkeeksi. Voimalähteenä Quartz-kelloissa on paristo, joka voi olla perinteinen kellonparisto tai latautuva akku. Latautuvat mallit hyödyntävät tyypilliseti akun latauksessa aurinkoenergiaa tai liikettä.
Kvartsikellot tunnetaan erinomaisesta suorituskyvystä. Ne ovat erittäin tarkkoja, ja niiden käyntivirhe on tyypillisesti vain muutama sekunti kuukaudessa. Tämä tekee niistä erinomaisen valinnan käyttäjille, jotka arvostavat helppoutta ja luotettavuutta. Vaikka kvartsikello vaatii huoltoa harvemmin kuin mekaaninen kello, paristo tulee tietysti vaihtaa 1-5 vuoden välein. Samalla on hyvä vaihdattaa tiivisteet ja tarkastaa kellon vesitiiveys.
Kvartsikellot tarjoavat huoletonta ja tarkkaa ajannäyttöä, ja ne sopivat erinomaisesti jokapäiväiseen käyttöön. Niiden käytännöllinen ja vaivaton toiminta tekevät niistä varteenotettavan vaihtoehdon kenelle tahansa.
Kellojen toiminnot
Rannekelloihin on vuosien varrella implementoitu käytännöllisiä, mutta myös sangen eksoottisia toimintoja. Näitä toimintoja kutsutaan kellomaailmassa komplikaatioiksi niiden monimutkaistaessa koneistorakennetta. Seuraavaksi tutustutaan muutamiin yleisimpiin.
Päivyri
Kellossa on tapa ilmaista kuluva päivämäärä. Useimmiten taulussa on aukko, jonka alla on pyörivä kiekko josta päivämäärä luetaan. Kiekko on ratastettu siten, että se pyörähtää joka toinen kerta, kun tuntiviisari ohittaa kello kahdentoista. Tällä saavutetaan kerran 24 tunnin sykleissä tapahtuva päivämäärän vaihto. Päivyrikiekossa on 31 numeroa eli se täytyy kuunvaihteessa kohdistaa uudestaan.
Viikonpäivä (Day)
Kellotaululla on osoitin joka ilmaisee kuluvan viikonpäivän. Usein myös yhdistelmänä päivyrin kanssa Day-Date.
Kronografi (Chronograph)
Kellossa on kronografi, eli toiminnot joiden avulla voi ottaa aikaa. Kronografitoteutuksia on useita. Yleisin kenties siten, että kello kahdessa ja kello neljässä on painikkeet. Kello kahdessa sijaitsevalla painimella ajanoton voi käynnistää ja uudelleen painamalla pysäyttää. Kello neljästä sijaitsevasta painikkeesta ajanlasku nollautuu. Yleisesti kronografiin kuuluu ajanoton sekunttiosoitin, ajanoton minuuttiosoitin ja ajanoton tuntiosoitin.
Kellomallista ja käyttötarkoituksesta riippuen on olemassa erilaisia jakoja, jotka helpottavat tiettyä käyttöä. Kronografeja on eri tarkkuuksilla joista perinteisin mittaa aikaa sekuntien tarkkuudella, mutta on myös kronografeja jotka mittaavat sekuntien kymmenyksiä tai jopa sadasosia. Lisäksi on monimutkaisempia kronografeja kuten flyback, joka tarjoaa nopeampia palautustoimintoja ja rattrapante jonka avulla voi mitata useampaa samaan aikaan tapahtuvaa asiaa.
Takometri (Tachymeter)
Usein kronografin yhteydessä on takometri, eli tachymeter asteikko. Ajanoton ja tämän yhdistelmällä voidaan mitata montako kertaa ennalta tunnettu asia (esim. m, km, maili tai muu stabiili muuttuja) saavutetaan tunnissa. Yleinen käytännön esimerkki voisi olla ajoneuvon keskinopeuden mittaaminen.
Esimerkiksi:
- Käynnistetään ajanotto.
- Ajetaan tunnettu etäisyys (1 kilometri).
- Pysäytetään ajanotto (kesti näköjään 45 sekuntia).
- Ajanoton sekunttiviisari osoittaa takometriasteikolla 80 joka tarkoittaa, että tämä etäisyys saavutetaan 80 kertaa tunnin aikana.
- Keskinopeus on siis 80km/h.
Useampi aikavyöhyke (GMT)
Kellolla voidaan ilmaista useamman kuin yhden aikavyöhykkeen kellonaika. Toteutus yleinen siten, että kellotaululla on yksi ylimääräinen erottuva itsenäinen 24h tuntiviisari sekä 24h ajanottokehä. Aseta paikallinen aika toivotuksi normaalisti ja pyöritä ajanottokehä osoittamaan toista seurattavaa aikaa (24h).
Vuosikalenteri (Annual Calendar)
Kellossa on päivyrikiekko joka täytyy kalibroida kohdilleen ainoastaan kerran vuodessa helmi- ja maaliskuun taitteessa. Päivyrikiekko on ratastettu siten, että se vaihtelee 30/31 kuukausien välillä oikein.
Perpetuaalipäivyri (Perpetual Calendar)
Kellossa on toiminto johon on laskettu kuukausien, sekä vuosien pituudet ja täten se kohdistaa päivämäärän oikein hyvinkin pitkiä aikoja tulevaan (jopa satoja vuosia.).
Retrograde
Kellossa on osoitin joka ilmaisee haluttua muuttujaa kuin mittari, ei pyörien täyttä kierrosta. Kun arvo on täysi, ponnahtaa osoitin takaisin lähtöpisteeseen.
Kronometri
Kronometriksi kutsuttavan kellon tulee täyttää tarkkuusvaatimus, joka on nykyisin mekaaniselle kellolle -4/+6 sekuntia vuorokaudessa erilaisissa oikeaa käyttöä simuloivissa testiolosuhteissa 16 vuorokauden ajan.
Nykyisin myös sähköllä käyville kelloille on oma Quartz COSC sertifikaatti. Kvartsikelloja testataan 20 päivän ajan haasteellisissa olosuhteissa erilaisissa lämpötiloissa, magneettikentissä ja antaen niille tönäisyjä. Kvartsikellon tulee pystyä tarkkuuteen 0,07 sekuntia vuorokaudessa saadakseen sertifikaatin.
Kronometrisertifikaatin myöntää itsenäinen laboratorio Contrôle Officiel Suisse des Chronomètres. Prosessia kutstutaan myös COSC-sertifioinniksi. Osa kellovalmistajista tuottaa kronometrin lisäksi vielä tarkempia laatuvaatimuksia kellokoneistojensa käyntitarkkuudelle, kuten Superlative Chronometer tai Master Chronometer.
Kuun vaihe (Moonphase)
Kello ilmaisee kuluvan kuun vaiheen usein visuaalisesti miellyttävällä tavalla. Esimerkiksi, Uusikuu, kuun sirppi, puolikuu, täysi kuu. Perinteinen toteutus 59-vaihenen ratas, joka ottaa yhden askeleen kerran 12 tunnissa. Täysi kierros ottaa siis käytännössä täyden kuukauden yhtäjaksoista ajankäyntiä.
Helium pakoventtiili (Helium Escape Valve)
Kesto-/saturaatiosukeltajat upotetaan pitkiksi ajoiksi syvälle pinnan alle painekammioissa. Painekammion happeen täytyy lisätä heliumia. Heliumia pääsee tällöin kulkeutumaan kellon sisälle. Kun saturaatiosukellus päättyy painekammio uudelleenpaineistetaan ja helium poistuu kammiosta. Heliumin pakoventtiili mahdollistaa heliumin turvallisen poistumisen myös kellon sisältä tässä tilanteessa. Ilman pakoventtiiliä helium pakenee kellon sisältä hallitsemattomasti aiheuttaen tuhoa ja usein "poksauttaa" kellon lasin irti.
Rannekellojen lasityypit
Rannekellon taulua ja osoittimia suojaa lasi. Pääasiassa kelloissa näkee käytettävän kolmea erityyppistä lasi/kristallimateriaalia, joilla on vaihtelevia ominaisuuksia.
Safiirikristalli
Osittain safiirista valmistettu laadukas synteettinen lasiseos. Safiirikristalli on lasina niin kovaa, ettei siihen synny normaalikäytössä naarmuja käytännössä millään (pl. timantti). Kovuus MOH-asteikolla 8–9.
Mineraalikristalli
Kovetettu "normaalilasi", eli mineraalilasi kestää hyvin kelloissa normaalikäyttöä. Mineraalilasiin voi syntyä naarmuja ja jälkiä arjen kolhuista. Toisaalta, koska lasiseos on pehmeämpi, on se myös joustokyvyltään hieman parempi, joka saattaa estää paremmin iskusta aiheutuvaa pirstaloitumista. Kovuus MOH-asteikolla 5–6.
Hesaliitti
Pehmeämpi synteettinen lasilaatu. Naarmuuntuu verrattain helposti, mutta toisaalta kestää iskuja hyvin koska joustaa. Naarmut myös kiillotettavissa. Kovuus MOH-asteikolla 3–4.
Materiaalit ja värit
Teräs
Perinteisesti rannekellon runko, sekä ranneke valmistetaan teräksestä. Käytetty teräs on useimmiten luokitukseltaan 316L-kirurginterästä. Kyseisestä teräslaadusta löytyy hyvässä tasapainossa miellyttäviä ominaisuuksia sen ollessa kestävää, monikäyttöistä, näyttävää, ei kovin herkästi naarmuuntuvaa, edullista ja hyvin allergisoimatonta. Lähes kaikki kellot valmistetaan edellä mainitusta tai hyvin sen kaltaisesta ruostumattomasta terässeoksesta.
Titaani
Vaihtoehtona teräkselle on titaani. Titaani on tiheämpi, kevyempi sekä väriltään hieman tummempi teräkseen verrattuna. Titaanissa on paljon hyviä ja mukavia puolia. Teräkseen verrattuna titaani on iholle lämpimämpi, hypoallerginen ja korroosiovapaa. Monet kokevat titaanin herkemmän naarmuuntumiskynnyksen ongelmaksi materiaalin käytössä. Monet valmistajat käyttävätkin titaanin pinnalla erilaisia naarmuuntumista estäviä pinnoitetta.
PVD ja DLC
Kellokuorien väriä voidaan vaihtaa materiaalin ominaisväristä PVD (Physical Vapor Deposition) tai DLC (Diamond Like Coating) pinnoitteilla. Näiden tekniikoiden ansiosta teräksestä tai titaanista valmistettu kello voi olla väritykseltään esimerkiksi musta tai kultainen. Pääsääntöisesti laadukkaamissa kelloissa nämä pinnoitteet ovat melko paksuja ja kestävät verrattain hyvin arkista käyttöä. On tärkeä silti tiedostaa, että riittävän kulutuksen tai pinnan rikkoutumisen jälkeen käytetyn metallin ominaisväri tulee näkymään.
Keraami
Erilaiset keraamit ovat verrattain tuore materiaali kelloissa. Useat mustat kellot ovat valmistettu keraamista, jolloin saavutetaan "ikuinen väri" ja naarmuuntumattomuus.
Pronssi
Viime vuosina pronssi on tullut osaksi kellojen valmistusmateriaaleja. Pronssiin kehittyy aikojen saatossa uniikki patina ja kaunis kuparin hehku. Patina kehittyy sen perusteella minkälaisille ympäristöille kello on altistettuna. Erilaiset ilmastot, vedet, ihon kemikaalit vaikuttavat siihen miten kello ja materiaali patinoituu. Vaihtelemalla alumiinin ja kuparin määrää pronssiseoksessa voidaan vaikuttaa kellon väriin ja patinoitumisherkkyyteen.
Kulta
Kulta on metalli, jota lähes kaikki korkeatasoiset kellovalmistajat käyttävät esitelläkseen tuotteidensa ja brändinsä luksusmaista puolta. Kulta on kaunis, pehmeä ja lämmin, vaurautta viestivä arvokas materiaali.
Kellojen vesitiiveys
Kellon vesitiiveys ilmaisee, kuinka paljon painetta kellon kuoret kestävät, mutta tämä luku ei suoraan kerro kellon todellista käyttökelpoisuutta veden alla. Ilmoitetut metrit perustuvat teoreettiseen maksimipaineeseen, johon kello on testiolosuhteissa altistettu. Todellisuudessa vesitiiveys voi vaihdella riippuen useista tekijöistä, kuten lämpötilasta, liikkeestä, kellon kuoren ja tiivisteiden kunnosta sekä käytön kestosta veden alla. Kahden saman paineensietokyvyn omaavan kellon välillä voi olla suuriakin eroja vesitiiveydessä käytännössä, sillä materiaalien laatu ja rakenne vaikuttavat vesitiiveyden säilymiseen.
| 30m | 50m | 100m | 200m+ | |
|---|---|---|---|---|
| Roiskeet | ✔ | ✔ | ✔ | ✔ |
| Käsienpesu | ✔ | ✔ | ✔ | ✔ |
| Suihku | ✗ | ✔ | ✔ | ✔ |
| Kylpeminen | ✗ | ✗ | ✔ | ✔ |
| Uinti | ✗ | ✗ | ✔ | ✔ |
| Sukeltaminen | ✗ | ✗ | ✗ | ✔ |